Äijä vanha Kivennapalainen, mulle lausui silmät kiiluen.
Ota poika Karjalasta nainen, niin sä löydät onnen ikuisen.
Ota poika Karjalasta nainen, niin sä löydät onnen ikuisen.
Hei kauan etsin kauas kuljin, kunnes löytyi kukka Karjalan.
Kaiken vihdoin sain kun suljin, syliin Marjaanan.
Karjalasta Marjaanani kannoin, täällä toivon hänen viihtyvän.
Minä kaiken itsestäni annoin, mutta sainkin vielä enemmän!
Minä kaiken itsestäni annoin, mutta sainkin vielä enemmän!
Hei, kauan etsin, kauas kuljin kunnes löytyi kukka Karjalan
Kaiken vihdoin sain kun suljin, syliin Marjaanan
Aijä vanha, kivennapalainen, kyllä tiesi silloin totuuden.
Marjaana on karjalainen nainen, ja mä koskaan kadu sitä en.
Marjaana on karjalainen nainen, ja mä koskaan kadu sitä en!
2 x Hei, kauan etsin, kauas kuljin kunnes löytyi kukka Karjalan.
Kaiken vihdoin sain kun suljin syliin Marjaanan
