Moneen tuoppiin jo kourani tarttua sai
Tämän kirjavan kulkuni tiellä
Moni tuoppini hauskasti tyhjeni kai
Kait se katkera ollut on niellä
Joka tuopista jälkiä pöytään jää
Ja ne montakin muistoa säilyttää
Itse tuoppini jäljet mä tunnen
Moni tyhjeni seurassa ystävien
Kuvat hilpeät vaahdossa kulki
Monen muisto on kylmä ja murheellinen
Suru suuni kun laululta sulki
Jälki harmaa jos tuopista jäädä vois
Paras maksaa on lasku ja mennä pois
Itse tuoppini jäljet mä tunnen
Toki tuoppini kuohussa välkkynyt on
Usein muisto niin lämmin ja hellä
Tuopin sellaisen muisto on kuolematon
Hyvä silloin on mulla, jos kellä
Jälki tuoppini rattoisa silloin lie
Se ei syytä, vaan herkäksi mielen vie
Itse tuoppini jäljet mä tunnen
Elon krouveissa vaihteluun tottua saa
Tuoppi näyttää voi houkuttavalta
Vaikka raikasta on se ja vaahtoavaa
Sakan löytää voi kielensä alta
Jälki pöydässä ilmoittaa mulle sen
Että pettymysisku on melkoinen
Itse tuoppini jäljet mä tunnen
Mutta tuoppini tyhjennän, vaikka en voi
Kuohun laatua arvata aina
Ilo ehkäpä tuopissa vaahtona soi
Tuoppi silloin ei kourassa paina
Tumman jäljen jos tuoppini pöytään tuo
Tuoppi uusi jo ehkäpä kirkkaan luo
Itse tuoppini jäljet mä tunnen
