Valssi myotaiseen

Kuuntele, meri on tyyni nyt, Sydän vain keinahtaa. Mutta kohta jo syysmyrskyn mylväisyt Sinuun tarttuvat kourillaan. Kuuletko kaukaiset mainingit, Kuuletko vaahtopäät? Ehkä sinäkin ulappaa kaipasit, Sitä aavaa ja kimmeltävää. Suurta merta se on. Miten arvaamaton Voi ollakin ulappa: Ääneti nyt ja pian rauhaton. Joskus kuin sumuisiin harsoihin Harmaus kuristaa. Miten silloin voi pilkahdus pieninkin Takaa pilvien helpottaa. Kuinka voi syysöiset syvänteet Pimentää musta kuu, Mutta äkkiä päivä taas häikäisee, Merenpohjakin valaistuu. Suurta merta se on. Miten arvaamaton Voi ollakin ulappa: Ääneti nyt ja pian rauhaton.