Hän on aina sun

Hän on aina sun sen näkee siitä kun, hän sua seuraa kai nyt niinkuin laivaa hai siis hän on aina sun. Kun hänet yksin näet kulkevan niin kysyt, mistä tossu kiristää? Jos nyt vastausta järkevää saa koeta häntä vähän piristää. Hän olla voihan ujo, arka, epävarma taikka muuten hiljainen. Hän on sun, tottavie! mutta uskalla ei tielle rakkauden. Siis hän on aina sun sen näkee siitä kun, hän sua seuraa kai nyt niinkuin laivaa hai siis hän on aina sun. Hän on aina sun sen näkee siitä kun, hän tulee maisemaan sä minne kuljetkaan siis hän on aina sun. Hän kaipaa syliisi, ei vähempää se vaikka koskaan ulospäin ei näy hän on ikävissään öisin, eikä päivälläkään mikään oikein käy. Hän aina katsoo mielin katkerin, kun juttelet sä kanssa vaikka mun. Hän sinuun on kiintynyt, älä hannaa enää nyt sulta huolisi hän rakkautta aina. Hän on aina sun sen näkee siitä kun, hän sua seuraa kai nyt niinkuin laivaa hai siis hän on aina sun. Hän on aina sun sen näkee siitä kun, hän tulee maisemaan sä minne kuljetkaan siis hän on aina sun. On aikaa vielä, tee se nyt ota syliin, tee se nyt kun ehdit. Ja silloin jääköön kaikki muu aika, paikka unohtuu. Hän on sun, älä enää hannaa nyt sulta huolisi hän rakkautta aina. Hän on aina sun sen näkee siitä kun, hän sua seuraa kai nyt niinkuin laivaa hai siis hän on aina sun. Hän on aina sun sen näkee siitä kun, hän tulee maisemaan sä minne kuljetkaan siis hän on aina sun. Hän on aina sun sen näkee siitä kun, hän sua seuraa kai nyt niinkuin laivaa hai siis hän on aina sun.