Ilta saapuu hiljaa huoahtain
Valot syttyy taakse ikkunain
Ei jää yksinään muut kukaan pimeään
Valot pois yön varjot häivyttää
Vaan en mä niitä sytytäkkään, en
Luulen, tuskin niitä tarvitsen
Kun sinä niin olet valo kirkkahin
Sanoisin liikaakin se valaisee
Kaikki tahtoo tietää miksi jää
Asuntoni aivan pimeään
Varjot kietoutuu, niihin tukehtuu
Mulle vaikka mitä tapahtuu
Vaan ne ei tiedä että valo vois
Säikyttää tän aran tunteen pois
Siis kahdestaan päätettiin ei milloinkaan
Valot käy meitä päin palamaan
