Sunnuntaiaamun Kadut

Kun herään päätä särkee Tulee mieleen, että kaulan katkaisen Mutta nousen sentään ylös ja nautin jopa aamiaisen Se on pullo olutta Ja jälkiruuaks otan samanlaisen Ja sitten lähden ulos Kunhan löydän paidoistani puhtaimman Olen savukkein ja kantribiisein Viime yönä savustanut tajun Mutta sytytin taas ensimmäisen Ja torjuin puistatuksen rajun Ja jostain kadun tuolta puolen Tunsin sunnuntaisen kanapaistin hajun Ja se vei mut takas jonnekkin Jonka kauan sitten kadotin Nämä kadut sunnuntaiaamun Kunpa edes kännissä nyt ois Sillä sunnuntait ne saa mun Sieluni haluamaan pois Eikä oo mitään niin yksinäistä Paitsi kuolema kenties Kuin on aamu yksi näistä Kun sunnuntai mut alas vie Ravintolaan voisin mennä Jos vain selviäisin ovivahdista Pari kaljaa tekis hyvää Väsyneitä askeleita tahdistaa Mutta kun nyt näen vanhat hyvät paikat Muistot rupee ahdistaan Ja kirkonkellot kaikuvat kuin varjot Unelmien eilisten Nämä kadut sunnuntaiaamun Voi kunpa edes kännissä nyt ois Sillä sunnuntait ne saa mun Sieluni haluamaan pois Eikä tiedä mitään niin yksinäistä Paitsi kuolema kenties Kuin on aamu yksi näistä Kun sunnuntai mut alas vie