Mä en uskonut koskaan sattumaan
Mut tarpeeks kun alkoi sattumaan
Puhuin ihan mitä sattuu taas
Nyt hävettää, auttakaa
Jos tunne on kooltaan niin valtavan suuri
Et huoneeseen mahtuu se juuri ja juuri
Kenelle soitan, kun poistin jo kaikkien numerot?
Voisin repiä verhotkin kai lattialle
Ja hautautua vaivatta niiden alle
Ahtaalta näyttää, kun luurangot täyttää mun komerot
Onnistumisien määrä näin vuositasolla
On muistaakseni pyöreät nolla
Jos siihen se jää, se on ikävää
Mut oon ainoo, joka välittää
Mut ei toisen häpeää nää
Siis rauhassa hävetkää
Ja sehän voi tietty olla niin
Et jos et sä kuulu eliittiin
Ei sanat ne paina paljookaan
Jos niitä ees muistetaan
Silti luulen tän olevan iänikuista
En mitään näin typerää tehneeni muista
Sille on syy, jos et yhteyttä saakkaan mun numeroon
Nyt on verhot, matot ja minä lattialla
TV:ssä dubattuna Jalla Jalla
Itse en kiirehdi
Päätin jo muuttaa myös komeroon
Onnistumisien määrä näin vuositasolla
On muistaakseni pyöreät nolla
Jos siihen se jää, se on ikävää
Mut oon ainoo, joka välittää
Mut ei toisen häpeää nää
Siis rauhassa hävetkää
Nyt on verhot, matot ja minä lattialla
TV:ssä dubattuna Jalla Jalla
Itse en kiirehdi
Päätin jo muuttaa myös komeroon
