Maistoin huulillasi mansikkaa.
Se mulle on kuin shamppanjaa.
On vain yksi ollut rakkaampaa,
Tuo tunne sydäntemme luona.
Lähdit, vaikket sitä tahtonutkaan,
Jäin vain kaipaamaan.
Lähdit, kauas merten laaksojen taa,
On siellä helppo unohtaa.
Kun sua silloin asemalle saattelin,
Ja sateessa kastuin niin.
Kerroin että sua aattelin ja rakkautta syvää tunsin.
Maistoin huulillasi mansikkaa.
Se mulle on kuin shamppanjaa.
On vain yksi ollut rakkaampaa,
Tuo tunne sydäntemme luona.
Kun sä tulit, satoi taas kohisten.
Sun poimin suudellen.
Vaikkei aika ollut mansikoiden,
Mä maistoin kyllä heti sen.
Sillä niinkuin sua silloin saattelin,
Ja jälleen kastuin niin.
Taas aistin mansikoiden aromin,
Ja rakkautta syvää tunsin.
Maistoin huulillasi mansikkaa.
Se mulle on kuin shamppanjaa.
On vain yksi ollut rakkaampaa,
Tuo tunne sydäntemme luona.
Maistoin huulillasi mansikkaa.
Se mulle on kuin shamppanjaa.
On vain yksi ollut rakkaampaa,
Tuo tunne sydäntemme luona.
Maistoin huulillasi mansikkaa.
Se mulle on kuin shamppanjaa.
On vain yksi ollut rakkaampaa,
Tuo tunne sydäntemme luona.
