Norja

Kuljen pihalle alle valtavan taivaan Se on siellä niinkuin se on aina Jokainen kivi täällä mulle juttelee Lintu kallistaa päätään ja kuuntelee Se multa kysyy, että mikä vaivaa Miksi katson maahan alla kauniin taivaan Enkä pysty sille mitään vastaamaan Ilman kyyneleitä en osaa kertoa La-la-la-laa-laa-laa-laa La-laa-laa-la-la, la-la-laa-laa-la La-la-la-laa-laa-laa-laa La-laa-laa-la-la, la-la-laa-laa-la Selittämätön onnen tunne Valtasi huoneen ja sytytti kaupungin Kun tajusin, ettet koskaan kuole Sä oot aina tässä, vaikket tulisikaan takaisin Sä oot aina pihan portilla Heität lumipallon ikkunaan Ajetaan vaikka Norjaan katsomaan Kuinka ne vuoretkaan eivät unta saa La-la-la-laa-laa-laa-laa La-laa-laa-la-la, la-la-laa-laa-la La-la-la-laa-laa-laa-laa La-laa-laa-la-la, la-la-laa-laa-la Menin rannan nokalle istumaan Kuuntelemaan laineiden uutisia Muurahaiset uutta valtatieltä aloittaa Joku orava siitäkin varmaan valittaa Voi kuinka tuo ihminen on huolissaan Kun joku toinen on nyt kaukana Linnut nauraa mulle, eivät tajuu ollenkaan Että tämä on hyvin, hyvin vakavaa Selittämätön onnen tunne Valtasi huoneen ja sytytti kaupungin Kun tajusin, ettet koskaan kuole Sä oot aina tässä, vaikket tulisikaan takaisin Sä oot aina pihan portilla Heität lumipallon ikkunaan Ajetaan vaikka Norjaan katsomaan Kuinka ne vuoretkaan eivät unta saa Selittämätön onnen tunne Valtasi huoneen ja sytytti kaupungin Kun tajusin, ettet koskaan kuole Sä oot aina tässä, vaikket tulisikaan takaisin Sä oot aina pihan portilla Heität lumipallon ikkunaan Ajetaan vaikka Norjaan katsomaan Kuinka ne vuoretkaan eivät unta saa