Ei aika mennyt koskaan palaa
ei takaisin nuo päivät tulla voi
pois kuihtuneet on ruusut kauniit
ne kerran tielle elon lohdun toi
Niin turhaa on nuo unelmat ne haihtui
kun särkyi syömmein kuoli rakkautein
vaan päivät nuo ain säilyy aatoksissain
nuo hetkeen onneen suureen meidät
Pois unhoon jäädä suo sä kaiken
mä minkä väärin sulle ehkä tein
sen pyytää anteeksi jos saanen
niin rauhan saa mun orpo sydämein
Kun kuljen tietä elämän niin pitkää
ja menneet päivät sulle mieleen saa
sun toivon muistavan sen etten koskaan
sua saata mielestäni unhoittaa
Ei aika mennyt koskaan palaa
suo mulle anteeksi nyt pyydän vain
