Sielu

Kaikkivaltias, Jumala Loi sielun kauniiksi Lempeäksi kuin aamutuuli Tuoksuvaksi kuin kukat Ihanaksi kuin kuutamo Hän ojensis ille ilon maljan ja sanoi: Juo tästä vasta sitten kun olet unohtanut Menneisyyden ja luopunut tulevaisuudesta Hän ojensi myös surun maljan ja sanoi: Juo tästä nyt jotta käsittäisit ilon merkityksen Hän ojensi myöskin surun maljan ja sanoi: Juo tästä nyt jotta käsittäisit ilon merkityksen Sitten Jumala lahjoitti sielulle rakkauden Jonka ensimmäinen tyytyväinen huokaus sammuttaisi Ja sulouden joka haihtuisi Ensimmäisen töykeän sanan mukana Hän pystytti taivaallisen tienviitan Näyttämään totuuden tietä Sielun syvyyksiä Hän sijoitti silmän Jotta se pystyisi näkemään näkymättömän Ja Hän loi sieluun mielikuvituksen Jotta se virtaisi kuin joki Ja leikkisi henkien ja keijukaisten kanssa Hän puki sen kaipauksen viittaan Jonka enkelit olivat kutoneet sateenkaaresta Hän puki sen kaipauksen viittaan Jonka enkelit olivat kutoneet sateenkaaresta Sieluhun Hän sijoitti myöskin pimeyden Valon varjon Sieluun hän sijoitti myöskin pimeyden Valon varjon Tulen Jumala otti suuttumuksen ahjosta Tuulen tietämättömyyden erämaasta Hiekan itseriittoisuuden meren rannoilta Ja pölyn aikakausien jalkojen alta Näin Jumala loi ihmisen Ja ihmiselle Hän antoi sokean voiman Näin Jumala loi ihmisen Ja ihmiselle Hän antoi sokean voiman Joka purkautuu hetkellisissä Intohimon puuskissa Ja heistä halujensa orjan Ja Jumala antoi ihmiselle kuoleman varjon Kuoleman varjon Sitten kaikkivaltias Jumala Hymyili ja itki Sillä Hän tunsi rajattoman rakkauden Jolla Hän yhdisti Ihmisen ja hänen sielunsa Jolla Hän yhdisti Ihmisen ja hänen sielunsa Jolla Hän yhdisti Ihmisen ja hänen sielunsa Jolla Hän yhdisti Ihmisen ja hänen sielunsa