On mennyt hän,
vaan kuitenkin
hän mursi sydämeni kylmän tyhjiön.
Sain enemmän kuin ansaitsin,
kun sielun täytti tunne selittämätön.
Hän lailla tuulen saapui elämääni,
mä ensin kielsin
vaikka vastustanut en.
Hän varoen aukoi vahvan puolustuksen
ja löysi haavoitetun sydämen,
hän kohtas haavoitetun sydämen.
On mennyt hän
vaan vieläkin
mä tunnen ihollani lämmön syleilyn.
Yön päättyvän jo tahtoisin
kuin lapsi peiton alle turvaan käperryn.
Hän lailla tuulen saapui elämääni,
mä ensin kielsin
vaikka vastustanut en.
Hän varoen aukoi vahvan puolustuksen
ja löysi haavoitetun sydämen,
hän kohtas haavoitetun sydämen.
Hän lailla tuulen saapui elämääni,
mä ensin kielsin
vaikka vastustanut en.
Hän varoen aukoi vahvan puolustuksen
ja löysi haavoitetun sydämen,
hän kohtas haavoitetun sydämen,
haavoitetun sydämen...
