Muistomerkin luona lapset jakoi jengin viisi vastaan viis
Ulkona ei liikkua saa iltaisin mut silti pelattiin
Yötä vasten aavikolle ohjuksia riviin laitettiin
Telttakylän laitamilla ihme syntyy aamuun valkeaan
Öisen tulen tauottua joku toinen alkuun saatetaan
Romahtaneen kerrostalon kellareissa salaa suudellaan
Haparoivin sormin tartuit käteeni
Kun kohisevaa tuulta maailman yllä kuunneltiin
Kun kotiensa raunioissa lapset potki palloa
Mä puhalsin sun kylmiin varpaisiin
Haavoittunut taivas täynnä koneita, ja suojaa haettiin
Kadunkulman kaaoksessa pienokaiset syliin nostettiin
Liput palaa riekaleiksi, savu tunkee olohuoneisiin
Haparoivin sormin tartuit käteeni
Kun kohisevaa tuulta maailman yllä kuunneltiin
Kun kotiensa raunioissa lapset potki palloa
Mä puhalsin sun kylmiin varpaisiin
Ja mä hiivin lastenhuoneeseen, ja sammutin yövalon
Ne oli peitot jalkoihinsa potkineet
Kuinka niiden ohut iho saattaa kestää maailman painon?
Taivas valui alas meitä kohti vuolain kyynelin
Seisoin ikkunalla, toivoin jotakin
Kun haparoivin sormin tartuit käteeni
Kun kohisevaa tuulta maailman yllä kuunneltiin
Kun kotiensa raunioissa lapset potki palloa
Mä puhalsin sun kylmiin varpaisiin
Haparoivin sormin tartuit käteeni
Kun kohisevaa tuulta maailman yllä kuunneltiin
Kun kotiensa raunioissa lapset potki palloa
Mä puhalsin sun kylmiin varpaisiin
