Muistan illan sen
Niin ihanan ja hämyisen
Kanssasi kun kuljin
Katuviertä pitkin
Sielun silmin nään
Taas sinut pienen pörröpään
Kanssasi kun kuljin
Katuviertä pitkin
Se ilta oli silloin
Ilta vailla vertaa
Se hetki mieleen muistuu
Liian monta kertaa
Mulle sanoit näin
Sun kanssas kuljen ystäväin
Tiemme vaikka viekin
Katuviertä pitkin
Kerran tullut et
Vain sinä syyn kai tietänet
Yksinäni kuljin
Katuviertä pitkin
Onni lyhyt on
Vain odotus on loputon
Sydämeni kulki
Katuviertä pikin
Nyt sydäntäin ei kaipuu kai
Voi koskaan jättää
Vaan murhe musta
Tarjoo mulle kättään
Hetken kestää vaan
Kai kaikki kaunis päällä maan
Missä kuljet armain
Katuviertä pitkin
Katuviertä pitkin
