Katupölyä

Kevät on valvottuja öitä Kevät on turhan valoisia aamuja Joita ei voi paeta ees sisällä. Eikä sitä mikä liikkuu mielessä. Kevät on vähän lämpimämpää ilmaa, Joka harmaata lunta sulattaa. Kaivaa esiin kaiken sen Mitä ohimennen pois heitettiin. Silloin kun kaikki oli oikein Kun sä mua asemalla odotit. Silloin kun meistä jäi jäljet Ensilumen peittämään asfalttiin. Katupölyä taas ilmaan Jää päiväksi leijumaan. Katupölyä taas nousee Mun mieleni turruttaa Tulis sade joka Huuhtoisi kaupungin Huuhtoisi muistotkin susta pois Niin ehkä helpompi jatkaa ois. Kevät on kipu joka tuntuu Kun muistat menettäneen sen Minkä jo luuli omakseen hetken Kun luotti huomiseen Ne huomaa jo kadonneen. Kevät on jäätä joka hajoaa Ei kanna enää vaan alta pois katoaa Ja kun silloin putoaa Niin kaiken muistaa. Muistan kun kaikki oli oikein Kun sä mua asemalla odotit Muistan kun meistä jäi jäljet Ensilumen peittämään asfalttiin. Katupölyä taas ilmaan Jää päiväksi leijumaan. Katupölyä taas nousee Mun mieleni turruttaa Tulis sade joka Huuhtoisi kaupungin Huuhtoisi muistotkin susta pois Niin ehkä helpompi jatkaa ois. Niin kauan kuin kevättä kestää Niin kauan kuin sydäntä pistää Ja et tule minua vastaan Niin kauan kuin kevättä kestää Niin kauan kuin sydäntä pistää Mun pitää jaksaa Katupölyä taas ilmaan Jää päiväksi leijumaan. Katupölyä taas nousee Mun mieleni turruttaa Tulis sade joka Huuhtoisi kaupungin Huuhtoisi muistotkin susta pois Niin ehkä helpompi jatkaa ois. Katupölyä taas ilmaan Jää päiväksi leijumaan. Katupölyä taas nousee Mun mieleni turruttaa Tulis sade joka Huuhtoisi kaupungin Huuhtoisi muistotkin susta pois Niin ehkä helpompi jatkaa ois.