Kemikaalikyynel

Jos oon ees hetken hiljaa, kuulen huutavan tarpeen Mä tarvin jotain, joka irrottaa mut arjest Kadut saa taas kiillon, hyvällä tai pahalla Tunnen, hengitän, kosketan itseni kavaltajan Virheiden toistaminen viimeistään sulkee renkaan En oo pitkään ollu sinut mun pajarihalujen kaa Olotilast toisiin, tunnen tykytystä suonen Taitaa olla vajari ku haistan pajarin jokapuolel Viikon kuosin sponssaa Fatta taikka Kela Muutenki päihteitä saa aina, vaikka velaks Todellisuus rumaa, epätodellisuus kaunist Kaikil on loukkunsa, koukkunsa, oma tauti Jokasel on tarpeet harmaaseen arkeen Tarve ohittaa hyödyn, lyötyä miestä varten Järjestä hiven, juurest upotettu multaa Toisille antaa juhlaa, toisille tuo vaan turvaa Näätsä, mä vuodatan kemikaalikyyneleen En tullu mitään pyyteleen tai ketään syytteleen Plyysityyny on jo huolista märkänä Silitä mua aivopuomut pulverilla kärsästä Näätsä, mä vuodatan kemikaalikyyneleen Harmaat aivosolut harmaiksi hiuksiksi Ei tee vastapistäminen sua nistiksi Syntymäst koukus, tekemään elämää vitsiksi Mun pääs epätasapaino, peilis epäaito Ylijäämäajatus on harhanen vaino Irtipäästäminen vaalittu taito Nainen vaito, lasis maito laiton Se sulkee puolet susta Tupakansavun seassa seikkailijalle pieni pala unohdusta Akalle ukotusta Kudo mulle mun mustien sukkien tilalle harsosta usva Ei meille riitä Luojan luoma dopamiini On stimulanttiin niin helppo jäädä kiinni Valkosten kasvojen hiussuonis kofeiini Viisaalla viini, ei kukaan meist oo kliini Ei oo olemassa mitään absoluuttista Jokainen oli jotain muuta ja sit muutti sitä Kävin läpi kemioita Nous pintaan vaa uusia ongelmien esikoita Näätsä, mä vuodatan kemikaalikyyneleen En tullu mitään pyyteleen tai ketään syytteleen Plyysityyny on jo huolista märkänä Silitä mua aivopuomut pulverilla kärsästä Näätsä, mä vuodatan kemikaalikyyneleen Harmaat aivosolut harmaiksi hiuksiksi Ei tee vastapistäminen sua nistiksi Syntymäst koukus, tekemään elämää vitsiksi Mä alamäessäni varon kumpareita Pikkukivii sisältävii lumppareita Kaikki on runkkareita, oman olon puoskareit Nuoskaa räkäjarruis, ei oo eri käyttöasteit Ku hurmion toi taivaan iskämme Ni ihminen kehitty liian pitkälle Ei pitäs miehen itteään yrittää hiffata Sä tarvit tasarit, mä voin piffata Yksin on tyynyllä, loisteessa keinovalon Halogeenin lämmössä tuudittuu koko talo Visionääri pehmentää, totuuden torvi On muutettava torniin viikset rullalla Pakopaikka, ei oo mitään kivaa Näillä keuhkoilla mä uskon vielä porttiteoriaan Kemikaalikyynel, menneestä terveisii Viikonloput tervetulleit, vaik viikolla terveimpii Näätsä, mä vuodatan kemikaalikyyneleen En tullu mitään pyyteleen tai ketään syytteleen Plyysityyny on jo huolista märkänä Silitä mua aivopuomut pulverilla kärsästä Näätsä, mä vuodatan kemikaalikyyneleen Harmaat aivosolut harmaiksi hiuksiksi Ei tee vastapistäminen sua nistiksi Sä oot sitä jo valmiiks Hei, hei, hei Hei, hei, hei Hei, hei, hei Hei, hei, hei (sä oot sitä jo valmiiks) Hei, hei, hei Hei, hei, hei