(Säv. Hannes Konno, san. Dagmar Parmas - Lauri Jauhiainen)
Sun ruususi punaiset mä laitoin
hopeamaljahan,
vaan kauneimman mä niistä taitoin
ja pistin rintahan.
Nyt hopemaljassa hohtaa
nuo ruususi rakkahat.
Kun katseeni milloin ne kohtaa,
ne mulle hehkuvat.
Sun muistosi kauneimman mä laitan
muistojen maljahan.
Taas haaveista sen sulle taitan
ja kätken rintahan.
Kun hopeamaljassa hohtaa
sun ruususi kuihtuvat,
ne mieleni luoksesi johtaa,
vaik missä taivallat.
Kuin huules, hehkuvat ne kultaa,
sun purppura poskillas.
Ne lietsovat lemmen tulta,
jonka sytytti suudelmas.
