Tiesinhän että erehdyin, mutta virneeseen,
Naaman vedin jaloon.
Asiallista yskää ryin, ja puhelimeen,
Huusin vieraan haloon.
Saapui vartijat pamppuineen,
Ja taskulamppuineen.
Veivät miehen hamppuineen
Siis matkaa teen mä hieman outoon valoon!
Toki vastaan jos kysytään, heidän takiaan
Mä jouduin siihen taloon.
Siellä ollaan ja pysytään, ja lakiaan
Ne antaa pensasvaloon.
Paasaten omaisuudestaan,
Ne riehui uudestaan.
Aina siis aina uudestaan
Mä mennä saan hieman outoon valoon!
Ne mua kyttäs koruineen
Ja valheloruineen.
Aina joutui mies poruineen
Aina uudelleen hieman outoon valoon!
