Kyynel kuin helmi
Poskelles vierähtää
Jäljen jättää ja häviää
Surua viiltävää
Koittaa kai lievittää
Turhaan sillä muisto jää
Yö kanssas valvoo
Uneen tuudittaa
Sut kauas kantaa
Ja tähtiin peittyy maa
Ei takaisin aikaa saata
Mennyttä luokseen saada
Jokainen vuorollaan
Sen kokee kohdallaan
Miksi niin paljon kiintyy
Ikuisuus hetkiin jäätyy
Tunteitaan ymmärtää
Ei voi kai milloinkaan
En voi sua lohduttaa
En mennyttä palauttaa
En ihmettä pysty taikomaan
Yö kanssas valvoo
Uneen tuudittaa
Sut kauas kantaa
Ja tähtiin peittyy maa
Ei takaisin aikaa saata
Mennyttä luokseen saada
Jokainen vuorollaan
Sen kokee kohdallaan
Miksi niin paljon kiintyy
Ikuisuus hetkiin jäätyy
Tunteitaan ymmärtää
Ei voi kai milloinkaan
Ei takaisin aikaa saata
Mennyttä luokseen saada
Jokainen vuorollaan
Sen kokee kohdallaan
