(Säv. Ernest Gold, san. Reino Helismaa)
Sain kauniin maan ja täältä milloinkaan
en tahdo enää mennä pois.
Yö hellä täällä on
ja loiste auringon.
Muuta pyytää en ma kohtalolta vois.
Sain kauniin maan ja lapset riemuissaan
saa juosta metsäteillä sen.
Pois häipyy katkeruus,
on tullut aika uus.
Sain kauniin maan ja sinut sinne saan
nyt kulkemaan mun rinnallain.
Se riittää, eikö niin?
Ja päiviin menneisiin
kanssas hymyillen me katsomme nyt vain.
Sain kauniin maan ja rannan onnekkaan.
En täältä lähde koskaan pois.
Yö hellä täällä on
ja loiste auringon.
Muuta pyytää en mä kohtalolta vois.
