Heräs aamulla eilisillan hepenissään
Vähän kärsinyt Kaisaniemen puisto
Se kuiskas: hei, hyvää huomenta, kuuntele tää
Sun murheet on kohta enää muisto
Ja silmät kiinni-inni
Mä sanoin niin, niin-niin
Ja keinui maa
Ja puisto jatkoi supatteluaan
Se sanoi, nouse ja paa
Huuliisi punaa
Nyt vähän näyttää siltä et maailma ei loppunutkaan
Vielä sun pää
On surusta raskas mut se sellaiseksi ei jää
Sun tiesi ne päätyvät hyvään
Aamu on lämmin, tutuntuntuinen
Se kantaa mua kuin lastaan
Kun jaksan mä tästä kotiini kävelen
Ja jossain sä tulet mua vastaan
Silmät kiinni-inni
Mä sanoin niin, niin-niin
Ja keinui maa
Ja puisto jatkoi supatteluaan
Se sanoi, nouse ja paa
Huuliisi punaa
Nyt vähän näyttää siltä et maailma ei loppunutkaan
Vielä sun pää
On surusta raskas mut se sellaiseksi ei jää
Nouse ja paa
Huuliisi punaa
Nyt vähän näyttää siltä et maailma ei loppunutkaan
Vielä sun pää
On surusta raskas mut se sellaiseksi ei jää
Nousisit vaan
Nyt vähän näyttää siltä et maailma ei loppunutkaan
Vielä sun pää
On surusta raskas mut se sellaiseksi ei jää
Sun tiesi ne päätyvät hyvään
Kun hengität, hengitä syvään
Sun tiesi ne päätyvät hyvään
Kun hengität, hengitä syvään
