Olin menossa ostamaan keulaa
Vanhaan soutuveneeseeni
Lempäälän maatalous näyttelystä
Ja siinä samassa ohitseni kiiruhti
Huikaisevan turpea huulinen nainen
Mä oitis samaan tahtiin sovitin
Myös omat askeleeni
Olen hormoonihuulille näet niin vastaanottavainen
Mä aprikoin mielessäin
Miten kauas mahtaa hän kulkee
Kun Lempäälän raja jo alkoi häämöttää
Kysyäksein häneltä suoraan
En ollut tarpeeksi julkee
Kun hän kääntyi ja sanoi:
"Mennään meille ryyppäämään"
Hän tarjosi viinaa ja minä join
Hän tarjosi lisää ja pahoin voin
Hän kävi kiinni mun ainoaan
Mut silloin onnistuin mä sammumaan
Siitä aamusella sitten heräsin
Ja varovasti ympärilleni kurkin
Oli nainen poissa ja minä niin peijakkaan krapulainen
Seinällä roikkui kuva Ronald Reaganin, Koivistonkin
Ja jumalaare nurkassa liehui lippu, tuli auto punainen
Hän tarjosi viinaa ja minä join
Hän tarjosi lisää ja pahoin voin
Hän kävi kiinni mun ainoaan
Mut silloin onnistuin mä sammumaan
Vieläkin silloin tällöin mieltäni kaikertaa tämä ihmeellinen muisto
Jonka täällä nuorena poikana täällä Lempäälän salomailla koin
Se oli ilkeetä ja ihanaa, se oli sellainen oikea onnen päivä
Minä puolestani olisin nauttinut vielä
Muutaman [?] täällä Ravintolan neljässä pilarissa
Mutta tämä kaluunakaula sanoi et on
Tainnut poikaa purra pienet mäkäräiset
Minä sanoin et saamari jumalaare muuten muutakun mäkäräiset
Katkeruus palaa mieleeni ollessani varsinkin kun muistan
Että olin vielä soutelemassa
Lempäälän kanavassa ja törmäsin siinä siihen
Aallonmurtajaan ja minulta murtui soutuveneen etukeula voi voi!
Se oli sellainen onnen päivä
Näin on
