Ruutupaitamies kävelee yhteen suuntaan vaan,
En koskaan näe milloin hän palaa matkaltaan.
Taas kolisee, kiviportailla pojat lautoineen,
Murtuneista luista, ei ne välitä pienistä naarmuista.
Katu syliinsä sulkee jokaisen joka kulkee sen.
Niin tuttua mulla, on mennä ja tulla,
Tällä kadulla.
Syliin äitini tältä kadulta juoksin iltaisin.
Vähän myöhemmin jotain tyttöä sillä suutelin.
Tulin vuosien jälkeen, löysin muistoja menneisyyden.
Niin tuttua mulla, on mennä ja tulla,
Tällä kadulla.
Tällä kadulla.
Monta kertaa lähdin pois,
Monta kertaa palasin.
Aina juoksuaskelin.
Monta kertaa lähdin pois,
Monta kertaa palasin,
Tänään kuljen hitaamin.
Tää on laulu kadulle, jota kotiin kuljetaan.
Jota noustaan aamuun alkavaan.
Laulu niille, jotka lähtivät suureen maailmaan.
Ja niille jotka jäivät kulman kapakkaan.
Eletystä elämästä, laulu katukivistä.
Laulu paikoista ja niiden nimistä.
Rakkaudesta tähän paikkaan,
Johon mulla on hyvä tulla.
Tällä kadulla. x 6
