Kovemmat kädet

Piirongin päällä vanha koulukuva hopeareunainen ja haalistuva kuvaaja tahtoi saada kaikki hymyilemään Rukoilin, että annat enkeleitä siivillä suojaamaan, oi ethän heitä hämärään iltaan lasta yksin kävelemään Silloin kun ensilumi taivaassa synnytetty maahan tuli Hän ei tullutkaan illalla kotiin. Kovempi sydän ja kovemmat kädet häneen ovat takertuneet tutuimmat kadut ja kivet ja ojat ne poikamme piilottaneet Kovempi sydän ja kovemmat kädet häneen ovat takertuneet katu ei puhu ei tunnusta mitään mihin pojan kadottanut on? Sen mihin sinä kajosit oli toisen omaa. Elämän mittainen on äidin huoli kehto on hiljaa nyt ja keinutuoli Kuka voi tehdä äidin pikkuiselle pahaa? Silloin kun ensilumi taivassa synnytetty maahan suli poikaa ei kuulunutkaan kotiin. Kovempi sydän ja kovemmat kädet häneen ovat takertuneet tutuimmat kadut ja kive ja ojat ne poikamme piilottaneet Kovempi sydän ja kovemmat kädet häneen ovat takertuneet katu ei puhu ei tunnusta mitään mihin pojan kadottanut on?