Mikään ei voita noita elokuun öitä
Pitkin soita usva tanssii noitatanssejaan
Kuutamon kultakaavussaan
Kuulen kuinka takaa kaukaisuuden
Kuikka hiljaisuuden piirtää surulaulullaan
Kaipuuseensa kaiku vastaa vaan
Suuri maa, harmoniassa
Miks vaikeaa, on elää rauhassa
Levottoman sydämensä kanssa
Myrskyiset ajat, mystiset paikat
Nälkäiset yöt ja päivät mieleen palaavat
Luulin unohtaneeni jo kaiken sen
Muistot ja illat, puistot ja sillat
Läpi humalan nään
Jumalan äänen kuulen kutsuvan
Luulin kuitanneeni jo eilisen
Ei mitään, voitettavana
Miksi vielä, täytyy sotia
Levottoman sydämensä kanssa
Hiekka valuu tiimalasissa
Haihtuu elämä ajan viimassa
Vaihtuu vuodet vaihtuu huolet
Vaikka vaihtuis sydän tää
Jää levottomuus rintaan elämään
(Soolo)
Voi näitä elokuun öitä
Kohti tähtivöitä meitä vetää hiljainen kaipuu
Kunpa säilöä nämä yöt mä voisin
Voi ihmistä joka elokuun myötä
Riutuu ikävästä kun kesä uneen vaipuu
Syksyllä kaikki on taas toisin
En kai mä, edes haudassa
Levätä, saata rauhassa
Levottoman sydämeni kanssa
Levottoman sydämeni kanssa
