on kurkiaurat pois lentäneet
etelään halki taivaan sineen
jotain meistä mukanaan vie ne
suojaan alta talven jäisen
aa-aa-aa
aa-aa-aa
aa-aa-aa
aaaa a-a-aa
kun kevät taas saa pohjoiseen
kohtaamme uudelleen
sinä päivänä sinä ja minä
olemme yhdessä jälleen
vielä kuulen sun äänesi
kuiskauksena syysaamussa
jäätyneet kyyneleesi helminä routaisessa maassa
aa-aa-aa
aa-aa-aa
aa-aa-aa
aaaa a-a-aa
kun kevät taas saa pohjoiseen
kohtaamme uudelleen
sinä päivänä sinä ja minä
olemme yhdessä jälleen
kun kevät taas saa pohjoiseen
kohtaamme uudelleen
sinä päivänä sinä ja minä
olemme yhdessä jälleen
ou-ou-ou
ou-ou-ou
ou-ou-ou
aaaa a-a-aa
