Elämän antaja

Sinä elämän antaja kuuletko kuinka vaikeroi revontulten laulua kalpea kansa yössä soittaa Sinä kuoleman valtias näetkö kuinka syyttää ja niittää meitä kadonneita lapsia joita vain pimeys toisiinsa liittää onko toivoa meillä jotka syönyt on maa ja joilta kieli katkaistu on Pimeys on valosi puutetta viha vain rakkauden varjo ne tahtovat meitä hallita peittää sinusta huokuvan armon Sinä kaikkivaltias joka elämän henkäyksen annat muovaat tomusta kuvasi joka ihmisen nimeä kantaa Ethän hylkää kansaasi tänne kuoleman varjon maahan kivetkin huutavat puoleesi anna valosi ohjata luoksesi onko toivoa meillä jotka luulimme että hyljännyt luotusi oot Pimeys on valosi puutetta viha vain rakkauden varjo ne tahtovat meitä hallita peittää sinusta huokuvan armon Vääryys on valheiden ruhtinas joka itseään oikeudeksi kutsuu se totuuden äänen tahtoo vaientaa että jokainen varmasti hukkuu Joka puolella varjojen naurua se kaikuu kuolemaa, kauhua joka puolella luo viha huolella muureja kaunaa taistelun pauhua painaa askel ja raskas pää itsekkyyden jää sydäntä peittää epäusko ei siirrä vuoria pystyttää niitä ja kasvattaa huolia Kuilun partaalla viima lyö naamaan sielun peili kuin vuotava haava liekkien kuiske kulkuni johti: "Katso syvyyteen kunnes syvyys katsoo kohti" keskipäivä näyttää keskiyöltä sielunpelastus sen vihollisen työltä maailmasta ristille ristiltä hautaan mut haudasta rauhaan? Jumala auta! Pimeys on valosi puutetta viha vain rakkauden varjo ne tahtovat meitä hallita peittää sinusta huokuvan armon Vääryys on valheiden ruhtinas joka itseään oikeudeksi kutsuu se totuuden äänen tahtoo vaientaa että jokainen varmasti hukkuu